Kesän pahin keikkarysä on nyt vihdoin selätetty, jee! Samaan syssyyn pidin J:n kanssa ihan jopa viikon yhteistä lomaa, joka olikin todella harvinaista herkkua kahden yrttäjän taloudessa! Vaikka kesäkelit ei varsinaisesti hellineet meitä, oli viikko kerrassaan IHANA! <3
Mutta kesäisin yleensä on kyllä hoppua ihan yllin kyllin. Siihen tietää onneksi jo etukäteen varautua, ettei ennen heinäkuun loppupuolta paljon hengähdetä ja se saattaa ajoittain tarkoittaa myös sitä, että salitreenitkin jää. Kun ollaan 4-5 päivää tekemässä ympäripyöreää päivää festareilla, tai tehdään viikossa 2-3 yksityiskeikkaa roudauksineen ja matkoineen jolloin päivässä mennään yleensä yli kaksikymmentä tuntia putkeen ennen kuin yöpaikan lakanat edes häämöttää silmissä.... Niin jossain kohtaa tulee varmasti pari lomapäivää ihan tarpeeseen! :)
Lopulta olin siis yhteensä jopa kolme viikkoa treenitauolla! Kaksi ensimmäistä viikkoa tosin meni niin vauhdilla, ettei ehtinyt edes ajatella salia. Kolmas oli tuo meidän rehellistäkin rehellisempi loma, jolloin näin jo unta treenaamisesta, mutten vielä lähtenyt kikkailemaan sinne päinkään. Annoin kropan levätä ja stressitasojen laskea, ja rentouduin. Mitään ihmeellistä me ei lomalla tehty, mutta oltiin vaan ja vietettiin latuaikaa yhdessä, lähinnä tehtiin pieniä jäätelönhakureissu-seikkailuja lähiympäristöön.
Nyt onkin sitten laskeuduttu varovaisesti takaisin arkeen. Tulin ajatelleeksi, että voisinkin kertoa täällä sellaisesta tavallisesta arkipäivästä, kun en ole keikkareissulla. Rutiinit on mulle tärkeitä, sillä silloin kaikki toimii tutulla ja turvallisella tavalla ja saan aikaan kaikkea järkevää siinä puolivahingossa kun joka päivä teen pääpiirteet samalla tavoin. Se antaa myös tasapainoa sitten noille mun keikkareissuille ja niiden kaoottisuudelle, hässäkälle, kiireelle ja ihmispaljoudelle. Siispä jokainen päivä kotona on yleensä hyvin pitkälle samanlainen:
Aamulla heräillään (tai yritetään ainakin) heräillä kahdeksan maissa. En todellakaan ole aamuihminen, joten käyn yläkerrassa vessassa ja vedän olohousuja jalkaan samalla kun kävelen silmät ristissä rappusia alas keittiöön tekemään aamiaista. Ensimmäisenä keittiössä otan puurokupin (isoin muovirasia mitä taloudesta löytyy ettei puuro kiehu mikrossa yli) ja mittaan siihen puuron. Lisään suolaa. Sekoitan ja lisään vettä. Mikroon. 3 minuuttia myöhemmin pöydällä on valmiina protskupurkki ja marjat, jotka mittaan puurooni joka on jo valmista. Kaffet keitetään pressopannuun, joten jos J ei ole ehtinyt tehdä kahvia, putsaan pressopannun, laitan veden kiehumaan ja mittaan kahvinpurut pannuun. Kun vesi kiehuu, lisään sen pannuun ja annan oleutua, ja pääsen syömään aamupuuroa. Nykyään harmillisesti tavaksi on tullut syödä aamiainen TV:n ääressä, joten maikkarin aamu-TV:t, Kaunarit ja Emmentaalit on tullut katsottua, riippuen aina vähän heräämisajasta mihin ohjelmaan osutaan. :D
Kun aamupala on syöty ja kaffet juotu, lähdetään meillä koirien kanssa lenkille. Asumme aivan merenrannan lähellä, ja tästä pääsee aivan parissa minuutissa metsään ulkoilureitistölle, jonka kierrämme joka aamu. Kotiin tullessa koirat saa ruokaa ja me aletaan J:n kanssa valmistautua treenille. Treenit tehdään yleensä ennen J:n töitä, kun salin vastaanotto avataan klo 14. Ennen treeniä yritän syödä kertaalleen, jotta jaksan treenata enkä heti kärvistele nälissäni puolessa välissä treeniä.
Treenin jälkeen sitten suuntaan kotia kohti (ellen jää töihin auttelemaan salille). Kotona syön ja hengähdän hetken - ja sitten onkin aika alkaa hoitamaan joko työasioita kuntoon, tai puuhaamaan opintoja eteenpäin. Jos kumpikaan ei nappaa, on tietysti vielä kotihommia joita voi puuhata ennen kuin J tulee kotiin. Yleensä teen sitä sun tätä ja häsellän vähän kaikkea, ja lopulta löydän itseni lattialta höpötelemässä koirien kanssa kun olen puuhastellut niiden kanssa vähän jotain aktivoivaa, leikkiä tai ihan muuten vain rapsuttelua. :D
Yritän ehtiä syödä vielä kolmannen lämpimän ruoan ennen kuin J:n työt loppuu joten kun J tulee kotiin, lähdetään koirien kanssa vielä ulos ja loppuilta saadaankin sitten rauhoittua yöunia varten, viettää hetki yhteistä aikaa, syödä iltapalaa ja lopulta kömpiä yöunille yläkertaan.
Näin ne meidän viikot menee yleensä - kauppareissuja ja muita pieniä muuttujia lukuunottamatta. Silti oon jo pitkään nauttinut joka päivästä, ja tuntenut olevani onnellinen. Kun raamit on kunnossa, voi ihastella yksityiskohtia loputtomiin; meren muuttuvia kasvoja aamulenkillä, luonnon heräämistä keväällä, kesän kukkaloistoa ympärillä, aurinkoa, hyvänmakuista ruokaa, hyvää seuraa ja kivoja tuttavia joita aina näkee salilla. Esimerkiksi! Suurempia asioita ei välttämättä tarvitakaan jotta voi olla onnellinen - jos pääpiirteet ovat kunnossa.
Minulle on tärkeää että voin nauttia arjesta, että kotona on hyvä olla. Lähden yleensä reissuun perjantaisin, joskus jo keskiviikkoisin, ja palaan kotiin sunnuntaina tai maanantaina. Elämä on ihan erilaista noilla reissuilla, joten tasapaino on tärkeää. Kotona sit eletään tällaista urheilijan elämää; keskitytään syömiseen, treeniin ja parisuhteeseen, lasketaan (toisinaan myös nostetaan) stressitasoja koirien kanssa ja eletään ihan tavallista elämää.
Miltä sinun arkesi näyttää? Mistä sinä löydät ilon ja onnen aiheita arjen keskellä? Nyt kaikki vinkit jakoon tämän kesän tapaisen vuodenajan piristykseksi! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti