tiistai 15. marraskuuta 2016

Reissuhommia ja haasteita

Huomenna se alkaa. Paluu arkeen. Oon ollut nyt muutaman viikon "opintovapaalla" töiden puolesta, joka tarkoittaa sitä etten ole ottanut keikkaa tähän väliin jotta voisin keskittyä opiskeluun enemmän. Syksyllä tein rundia ympäri Suomen, ja vaikka se on sellaista työtä jota tykkään tehdä niin se käy raskaaksi jos viikot yrittää elää edes suurinpiirtein "normaalia" elämää - puhumattakaan fitness- laiffista. :D

Tie kutsuu taas!

Jos tällä kertaa matkustaisi kuitenkin oikein päin... :D

Kun normaalisti päivärytmi on 7-23 ja ruokailut, treenit ja unet on optimoitu tiettyyn aikatauluun ja elämä rytmittyy niiden ympärille, on keholle ja mielellekin aikamoinen shokki kun yhtäkkiä työpäivälle saattaa tulla pituutta 20h; aamukuudelta ylös ja yöllä pääsee nukkumaan ehkä neljän jälkeen. Koska keikkailen ympäri Suomea, saattaa ajomatkoillekin tulla jonkin verran pituutta. Kropalle autossa monen tunnin istumiset on rankkoja ja yövalvomiset, nestevajaukset ja ruokailujen venymiset tekevät tepposia aika nopeasti. Kuinka siitä selvitään? No. En tiedä.

Kuinka minä siitä yritän selvitä? Koska huomenna olen taas lähdössä viikoksi keikkareissulle, on ehkä syytä yrittää tuumia hetki sotasuunnitelmaa kuntoon jotta koko viikko ei menisi ihan läskiksi vain sen takia, että "olen reissussa".

Superkeikkoja, supermeininkiä. Tää on niin parasta.

Ensin täytyyy miettiä ruokailut kuntoon. Minulla on reissussa neljä keikkaa, jotka kaikki alkaa klo 23 ja loppuu 3:30. Pääsen hotellille n. 04:00 jolloin pitäisi syödä iltapala. Aamupala hotellissa on klo 06-10 joten joko herään klo 09:00 syömään aamupalan tai sitten vain valvon kuuteen asti jolloin syön aamiaisen jo silloin. Tässä on pari ongelmaa: Rytmit heittää aika pahasti jos valvon yhtäkkiä aamukuuteen saakka, ja aamupalasta tuleekin silloin iltapala - joka ei ole varsinaisesti optimaalista sillä elimistöni ei oikeastaan tarvitsisi sitä hiilaria koneeseen "yötä" vasten. Päätöksiä, päätöksiä. Tietenkään mikään maailma ei kaadu vaikka tekisinkin kummin tahansa, mutta jos yritetään pitää mahdollisimman hyvin kiinni totutusta systeemistä ettei muutoksia tulisi liiaksi, on tämä vähän nyt vielä pohdinnan alla. Ehkä en vaan ota tästä mitään stressiä.


Tässä olis jo ihan hyvä hotelliaamiainen fiksuhkoilla valinnoilla.


Seuraava ruoka pitäisi olla sitten klo 13 jolloin kellon saa laittaa taas herättämään. Mitä sitten syödään, onkin se seuraava haaste. Riisit tai couscousit valmistuu kyllä huoneessa tai hotellin mikrossa, mutta proteiininlähde pitänee harkita vielä. Ongelmana on, ettei hotellin minibaarikaappi ole tarpeeksi kylmä että kotoa mukaan otettu liha säilyisi koko viikkoa hyvänä. Menen ehkä tällä kertaa joko säilykeliha tai leikkele -linjalla. Onneksi siinä on kauppa ihan lähellä joten keksin kyllä jotain jännää tähän. Toisaalta, Mannisen ProMeal on kyllä hankittu varastoon juuri tällaisia reissuja varten, joten taidanpa tehdä elämäni helpoksi ja tekaisen tähän väliin sheikkeriin nestemäisen välipalan. Problem solved, eikä tarvitse vaivata aivonystyröitään liiaksi tämän suhteen! :)


Tämäkin ratkaisu on tullut testattua, mutta viikon ruuat ei taida selvitä hengissä sunnuntaihin saakka täälläkään.

Iltapäivällä voisi olla hyvä käydä liikkumassa, ja koska tälle viikkoa osuu kevennetty viikko niin treeneistäkään ei tarvitse ottaa kauheasti stressiä tällä reissulla. Läheisellä salilla pääsen pumppailemaan lihasryhmät läpi, ja muuten teen vain aerobista jotta aineenvaihduntani pysyisi liikkeessä. Se kun yrittää aika hanakasti stopata näillä reissuilla, on tärkeää että sen saisi pysymään yllä jottei olosta tule ihan nuutunut, tukkoinen ja kurja. No joopa joo, yrittäähän aina voi. :P

Iltasella pääsen syömään sitten raflaruokaa, kun asiakas tarjoaa näillä reissuilla sen yhden aterian päivässä lähiravintolaan. Klo 17:00 Amarillon ruuat houkuttaa herkkuineen, mutta tiedossa on pelkistetty kanasalaatti kotipakettiin ja huoneeseen syömään mikrotettujen riisien kera. Jes. Lopulta iltapala sujahtaa kurkusta alas ennen keikkaa, klo 21:30.

Pientä säätämistähän tää vähän vaatii, mutta ei oo paha rasti.

Ihan iisi piisi siis! Täytyy myöntää, että itsellekin nämä on aika hankalia juttuja joskus, jos niistä alkaa tekemään liian vaikeita. Tietysti nyt kun tavoitteet on korkealla, vaatii reissueväätkin jonkin verran tarkkuutta. Mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta, täytyy vain istahtaa alas ja miettiä miten nuo ruokailut toteutetaan. Kompromisseja joutuu tekemään, mutta niistä ei saa ottaa stressiä sillä elämä on.

Tavoitteena on tehdä parhaani, ja jos joku ei menekään siten kuin olen ajatellut, täytyy miettiä miten ensi kerralla voisin tehdä paremmin. Kirjoittelen teille reissusta kuulumisia, jos en ihan blogiin asti niin seuraile tämä viikko I Did It- Suvin sivua Facebookissa. Saas nähdä miten tytyn käy! :)


Loppuun vielä kiitokset kaikille kuvistani Instagramissa tykänneille ja kuviani tägänneille! <3 Ootte aivan ihania ja oon otettu jokaisesta tykkäyksestä jonka oon saanut! Tällä kertaa ei lähettilään viittaa ripustettu minun harteilleni, mutta Biancaneve on saanut neljä aivan upeaa naista lähettiläiksi riveihinsä! Minä saankin siis keskittyä edelleen tuottamaan tänne sisältöä juuri Sinua varten. :) Luvassa on jatkossakin omia kuulumisia valmistautumisestani ensi vuoden kisalavoja varten, sekä pieniä ja suurempiakin vinkkejä sinunkin arkeesi. 


Tsemppiä tämän viikon haasteisiin myös sinulle! <3 

Ei kommentteja: